Huopakatto ja kattohuopa

Puhu­taan­ko het­ki huopakatoista?

Huo­pa­kat­to ja kat­to­huo­pa ovat sano­ja, jot­ka elä­vät yhä puhe­kie­les­sä vah­vas­ti. Mis­tä sana huo­pa­kat­to sit­ten on saa­nut alkun­sa? His­to­ria ker­too, että sana huo­pa­kat­to yleis­tyi puhe­kie­les­sä aika­na, jol­loin kat­to­jen tuki­ker­rok­se­na käy­tet­tiin orgaa­nis­ta mate­ri­aa­lia eli ns. lump­pu­huo­paa. Huo­pa­ka­ton juu­ret ovat ns. pape­ri­ka­tois­sa, joi­ta meil­lä suo­mes­sa käy­tet­tiin 1800-luvun alus­ta läh­tien. Lump­pu­huo­pa- arkit käsi­tel­tiin ter­val­la ja pääl­le levi­tet­tiin hiek­kaa ja tii­li­jau­hoa usea­na ker­rok­se­na, aina välil­lä ter­vaa lisäten.

Nopeas­ti kui­ten­kin huo­mat­tiin, ettei tämä ollut paras mah­dol­li­nen tuki­ker­ros­ma­te­ri­aa­li ja sik­si val­mis­ta­jat alkoi­vat etsiä ja kokeil­la mui­ta mate­ri­aa­le­ja. Perin­tei­ses­tä kat­to­huo­vas­ta pää­tet­tiin­kin luo­pua 70-luvul­la, ja huo­van sijaan alet­tiin val­mis­taa bitumikatetta.

Bitu­mi­kat­teet

Tek­ni­set omi­nai­suu­det ovat kehit­ty­neet vuo­si­kym­men­ten saa­tos­sa hui­mas­ti. Kat­to­laat­to­jen muo­to­kie­les­sä ja väreis­sä on mus­tan lisäk­si mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja. Kat­to­laat­to­jen lisäk­si esi­mer­kik­si Ico­pa­lil­ta löy­tyy perin­teis­tä tyy­liä suo­si­vil­le kol­mio­ri­ma­ka­te ja loi­vil­le har­ja­ka­toil­le tii­vis­sau­ma­ka­te.  Kat­to­ma­te­ri­aa­lia vali­tes­sa tuli­si ottaa huo­mioon myös katon muo­to. Val­mis­ta­jien sivuil­la mate­ri­aa­lien suu­ri mää­rä voi häm­men­tää ensi­ker­ta­lais­ta. Valin­taa teh­des­sä kan­nat­taa­kin hyö­dyn­tää esi­mer­kik­si kat­toa­sen­nus­liik­keen osaa­mis­ta.  Bitu­mi­kat­to on help­po asen­taa ja sovel­tuu kai­kil­le kattotyypeille.

Mate­ri­aa­li­tyy­peis­tä

Jokai­sel­la kate­ma­te­ri­aa­li­tyy­pil­lä on omat hyvät puo­len­sa. Har­ja­ka­tol­le Bitu­mi­kat­teen hyö­tyi­hin voi lukea sen hil­jai­suu­den, sään­kes­ton sekä sovel­tu­vuu­den eri­lai­sil­le kat­to­muo­doil­le. Tii­li­ka­te antaa talol­le klas­si­sen ilmeen ja kes­tä­vyyt­tä. Nope­aan toteu­tuk­seen ja kevyeen kat­toon kat­teek­si voi vali­ta pel­lin.  Har­ja­ka­toil­le tar­vi­taan vesi­kat­teen alle myös aina alus­ka­te, joka suo­jaa katon raken­tei­ta niin ulkoa kuin sisäl­tä­päin tule­val­ta vedel­tä ja kosteudelta.

Jäl­ki­vii­sas­te­lut

Uuden katon omis­ta­ja­na ei ehkä ensim­mäi­se­nä tule mie­leen, että puo­li­vuo­sit­tais­ta katon tark­kai­lua ei uudel­la­kaan katol­la kan­na­ta unoh­taa. Jos itse ei toh­di tai halua katol­le kii­ve­tä, kan­nat­taa katon­tar­kas­tus tila­ta ammat­ti­lai­sil­ta.